Jon Favreau
...I am Iron Man! Tony Starkin (Robert Downey Jr.) kaksoiselämä liikemiehenä ja rautamiehenä tuli selväksi jo ykkösosassa sekä katsojalle että leffan "maailmalle".
Jatko-osa alkaa siitä, mihin edellinen jäi. Tämä on monesti hyvä asia jatkuvuuden kannalta. Tässä tapauksessa homma ei toimi ihan niin hyvin. Osa rautamiehen kiehtovuudesta nimittäin katoaa.
Elokuva kertoo hyvin pitkäli Starkin narsistisesta eetoksesta pelastaa maailma (lue: USA), sekä matkan varrella kasautuvista ongelmista. Yleisesti ottaen tämä on viihdyttävää, mutta efektitykitystä suurempia elokuvallisia arvoja ei ole tarjolla.
Näyttelijätyö ja roolitus ovat hyviä, mutta erikoisia suorituksia ei nähdä. Ainoastaan Scarlet Johansson jää mieleen, mutta muista kuin näyttelyllisistä ansioista. Musiikista vastaa monin osin AC/DC, joka nakuttaa varmasti pisteet kotiin tälläkin foorumilla. Toisaalta ja valitettavasti Sabbathin "Iron Man" -biisiä ei kuulla - ei edes lopputeksteissä.
Näyttelijätyö ja roolitus ovat hyviä, mutta erikoisia suorituksia ei nähdä. Ainoastaan Scarlet Johansson jää mieleen, mutta muista kuin näyttelyllisistä ansioista. Musiikista vastaa monin osin AC/DC, joka nakuttaa varmasti pisteet kotiin tälläkin foorumilla. Toisaalta ja valitettavasti Sabbathin "Iron Man" -biisiä ei kuulla - ei edes lopputeksteissä.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti