Marcus Nispel
Conan the Barbarian jatkaa uudelleenfilmatisointien viimeaikaista aaltoa suoraviivaisella ja action-pitoisella fantasiatarinalla. Arnold Schwartzeneggerin tähdittämään vuoden 1982 alkuperäisteokseen verrattuna uusi elokuva on varsin erilainen. Juonta on viety suoraviivaisempaan suuntaan ja toimintaa lisätty huomattavasti. Lisäksi pakollinen ja tässä tapauksessa melko hyödyntämätön 3D on mukana kuvioissa.
Pärjääkö uusi leffa sitten alkuperäiselle? Vastaus on kyllä ja ei, riippuen näkökulmasta.
Arskan korvaajana toimii eri TV-sarjoissa (mm. Baywatch) pullistellut Jason Momoa. Roolisuoritus on Arnoldia yrmeämpi ja täten aiemman elokuvan tahaton koomisuus puuttuu kokonaan. Tässä mielessä roolia voi ajatella onnistuneeksi ja erilaiseksi, vaikkakin hieman yksiulotteiseksi. Muut roolit ovat perussuorituksia, jotka eivät jätä suurempia muistijälkiä katsojalle hyvään tai huonoon suuntaan.
Mitä toimintaan ja efekteihin tulee, elokuva on luonnollisesti mennyt alkuperäisteoksesta eteenpäin. Kallonmurskauksen näyttävyyden lisäksi taistelujen määrää on lisätty huomattavasti. Jollekin yleisölle tämä varmasti toimii, mutta muita taas häirinnee juonen jääminen taka-alalle. On mukana toki noituutta, isänmurhan kostoa ja barbaarifilosofiaa - mutta valitettavan vähän. Tässä onkin uutuuselokuvan suurin heikkous.
Puutteistaan huolimatta elokuva on suhteellisen viihdyttävä tapaus. Klassikkoaineksia tässä keitoksessa ei ole, mutta aivot teatterin aulaan jättämällä saa pari tuntia kulumaan nopeasti. Jatko-osaa ei taida olla luvassa, eikä sellaista välttämättä jää kaipaamaankaan.
Tarina: 6
Näyttely & hahmot: 7
Tunnelma: 8
Kuva & ääni: 9
Kokonaisarvosana: 7.2
Kokonaisarvosana: 7.2
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti